Oudot pelot.

Onko sinulla outoja pelkoja tai asioita jotka ahdistavat sinua?

Minulla on, monen ”normaalin” asian lisäksi minua ahdistaa, wait for it……laivojen potkurit ja suuret ankkurit. Joo, ihan tosi, en tiedä ketään muuta jota ahdistaisi seisoa potkurin lähettyvillä. En siis nyt kuitenkaan tarkoita sitä  muutaman sentin soutuvenemallia, vaan niitä oikeasti isoja potkureita.

En kyllä tiedä mistä moinen pelko, sillä minkäänlaista traumaattista kokemusta kyseisistä asioista minulla ei ole. Olen monesti joutunut tilanteeseen jossa olen joutunut olemaan näiden asioiden lähettyvillä ja niissä tilanteissa huomaan kuinka pulssini yrittää päästä  juoksuvauhtia karkuun.

 

Ja sitten seurustelen merimiehen kanssa…kuinka koomista.

 

Ship assistance in the port of Kokkola

Tarjoankin teille vielä videon tällä hetkellä hinaajan  kipparina toimivan merimieheni työstä. Mieheni kuvasi tämän yhden hinauskeikan aikana. Mukavan näköistä työtä, mutta tietysti potkuri- ja ankkuripelkoni vuoksi tämä työ ei sopisi minulle.

 

Mahdottomat hiukset

Voi hyvänen aika, siitähän on ikuisuus kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Hyvällä omatunnolla voin kuitenkin sanoa että tekemistä on ollut niin paljon, etten yksinkertaisesti ole ehtinyt kirjoitella. Mutta, jospa nyt taas omilta kiireiltä ehtisi.

Eilen aamulla totesin lähtiessäni töihin, että hiuksille on tehtävä jotain välittömästi. Latvat olivat nähneet parhaat päivänsä jo ikuisuus sitten ja perus ”tukka ponnarille” kampaus ei enään yhtään napannut. Mission impossible hiukset aiheuttivat jo liian paljon ongelmia, joten päätin että nyt saa riittää.

Lähetinkin heti aamusta kampaajaystävälleni viestin:

”Heippa!  Olisko sulla aikaa leikata mun tukka tänään? Maksan ihan mitä vaan, tämä pehko on jo ihan mahdoton.”

Onneksi päivän pelastajia löytyy edelleen. Muutama minuutti sen jälkeen kun olin päässyt töistä hän oli jo meillä hiuksiani leikkaamassa.

Hiukset lyhenivät ainakin 15 cm ja ovat jälleen ilmavat ja helposti hoidettavat.

Tyytyväinen asiakas kiittää hyvästä asiakaspalvelusta. 

Suloinen sunnuntai.

Mistä on rentouttavat sunnuntait tehty? 

Elokuvasta, viltistä, pinkeistä varpaankynsistä ja suuresta murokulhosta.

Niistä on rentouttavat sunnuntait tehty.

How beautiful it is to do nothing, and then to rest afterward. 

~Spanish Proverb~

Tuolien uudet vaatteet.

Tällaiset keltaiset ja likaiset nojatuolit ostin Pietarsaaren kierrätyskeskuksesta maanantaina. Hintakaan ei päätä huimannut, sain ne nimittäin 10 € kappalehintaan, eli nämä olivat todelliset löytötuolit. Rungot olivat erittäin hyvässä kunnossa, mutta päälliset olivat jo nähneet parhaat päivänsä, eikä keltainen värikään oikeen antanut oikeutta tuolien kauniille muodoille.

Eli ei muuta kuin muodomuutosta kehiin.

Näin nakuna tuolit olivat sen jälkeen kuin kaikki tarvittavat osat oli irroitettu minun ja mieheni siskon toimesta.

Tärkeimmät työvälineet purkuvaiheessa.

Tässä ollaan selkänojaa kiinnittämässä. Yksi valmis, yksi jäljellä.

Niittejä, niittejä, ihan hulluna niittejä.

Nojatuolien verhoilun yhteydessä irroitimme monta sataa niittiä. Voitte siis vain kuvitella kuinka kipeät kädet olivat tuon homman jälkeen, kun työkaluina oli puukko ja pihdit.

Kummassa sinä mielummin istuisit?

Urakka oli raskas mutta nyt valmiit nojatuolit ovat päässeet uuteen kotiinsa, ja toivon mukaan ne palvelevat ostajaansa vielä montakymmentä vuotta.

Union Jack I & II

Hey there!

Nyt saatkin nähdä olohuoneemme uuden ilmeen. Eilen sain vihdoin ja viimein kannettua tuolit kotiin. Ja täytyy sanoa että olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Visio ja toteutus olivat samalla aaltopituudella. Onneksi. Olisi kyllä ollut aikamoinen pettymys jos tämä projekti olisi epäonnistunut.

Tältä löhötuolit näyttävät takaapäin katsottuna. Union Jack I ja II.

Nojatuolien vanhat jalat ovat mielestäni niin kauniit, sopivasti kuluneet ja elämää nähneet. Näille ei siis tehty mitään.

Jopa mieheni, joka ei yleensä kommentoi sisustusjuttuihini mitenkään totesi nähdessään tuolit: ”Hienoa työtä”.

Kiitos paljon, olen täysin samaa mieltä.

Klick, klick.

 

”Kiitos tilauksestasi. Nauti uusista ostoksistasi”

 

-Kiitos paljon, varmasti nautin..kunhan posti ei hukkaa pakettiani ja saan nämä herkut kotiin asti.

Koska verkkokaupoissa on vielä alennusmyynnit, päätin hyödyntää tätä tilaisuutta ostamalla itselleni Noa Noan kauniin tunikan sekä Soaked in Luxuryn bleiserin. Oikeasti tarkoitus oli ostaa ainoastaan tämä kiva bleiseri, mutta koska ylläoleva tunika oli mielestäni niin syötävän suloinen, klikkasin kotiin tietysti myös sen.

-60 % bleiseristä ja -50 % tunikasta. Ei huono alennus ollenkaan.

 

Meidän kodin sisustukseen ei roosan värisiä kukkakuoseja ja muita hepeneitä hyväksytä mutta oma vaatetyylini taas suosii näitä. Pitsiä, pastellisävyjä ja kauniisti laskeutuvia tunikoita ja mekkoja. Aah. Niin minun juttuni. Mitä söpömpi, sen parempi (hyvän maun rajoissa kuitenkin).

 Sain muuten eilen ekstrajuttutilaukseni, joten tänään on sitten se päivä kun nojatuolit vihdoin pääsevät kotiin. Wohoo!

Kesä?

HRRR. Mihin se kesä katosi? Yhtäkkiä. Aamulla olisi tarvinnut hanskojakin, mutta sitähän en ymmärtänyt hypätessäni pyörän kyytiin vaikka mittari näytti alle +10. Jospa lämpimät kelit tulisivat takaisin ventsuksi, niin mökillä voisi vielä  puhallella kesän viimeiset saippuakuplat. Ja saunoa, uida, grillata ja polttaa ventsukokko. Virallisen huvilakauden päättäjäisten jälkeen ei enään haittaisi vaikka syksy tulisikin.

 

Tänään toivon nojatuolien viimeisen osan saapuvan, siis sen ekstrajutun josta eilen mainitsin. Puolivalmiit tuolit odottelevat kotiinpääsyä ja muutossuunnitelma on jo päässä valmiina, kunhan sen vielä saisi käytännössä toteutettua. Olen tyyppiä ”kaikki heti nyt samantien, ei jäädä miettimään onko juu vai ei”, joten tämä odotus ei sovi minulle yhtään. Haha. Mutta nyt ei vain auta kuin odottaa….ja odottavan aika on niiiiin pitkä.

Mutta jospa se odotus päättyisi tänään.